tiistai 27. elokuuta 2013

Ajoharjoittelua sekä teoriaa.. Kuva ja video-otoksia (lisätty muutama kuva ja video)

Toisella viikolla käytiin muutama simulointi palofysiikan tunnilla: miten rikas seos saa happea ja leimahtaa, sekä milloin palokaasut saavuttavat leimahduspisteen. Pahoittelut kuvien ja videoiden laadusta. Jouduin käyttämään pelkkää puhelimen kameraa.




VIRVE-tunnilla meille lyötiin ensimmäisenä nuo puhelimet kouraan ja saatiin räplätä niitä aika huolella. Todella hankala on kokonaisuuden hahmottaminen, mutta eiköhän sekin iskostu jossain vaiheessa kaaliin.

"Hälytys"


27.8 paloteatterilla demottiin, kuinka TV-palo etenee.



Tästä se sitten lähti, hälytysajoneuvolla ajoa harjoitteluradalla. Kun opiston pihalta lähdettiin, suu oli yhtä hymyä. Mieleen painuvinta minulle oli, kun lähdimme koululta ajamaan ja matkalla tuli päiväkotilapsia vastaan vilkuttaen, pojat huuli pyöreänä katsoen. Tajusin, että nyt ovat osat vaihtuneet. Ennen katsoin ohikiitäviä paloautoja ihannoiden palomiehiä ja nyt sain itse istua autossa ja toiset ihannoivat.. IKIMUISTOISTA!



 Tässä oli meidän auto ZR6012


Kalusto rivissä ja jonossa odottamassa 2,5 tunnin ajoharjoittelua ja keilojen kiertämistä.








Yhdellä palotalolla oli harjoittelu juuri kesken ja luultavasti kolmannen lukukauden oppilaat savusukelsivat siellä.. Tähän palataan vielä tuonnempana.


Puolessa välissä päivää käytiin syömässä ja sitten harjoitukset jatkuivat Kuopion maaseudulla pikkuteitä ajaen. Mielenkiintoista, kieli keskellä suuta hiekkateitä!






Päivän päätteeksi oli taas väsynyttä miestä kyydissä. Paljon uutta asiaa ja pitkä päivä, mutta onnellinen olo!



Seuraavana päivänä käytiin tutustumassa vähän kalustotilaan. Samanaikaisesti takana palomiehet harjoittelivat tornista alastuloa köydellä. Kuvia ja videoita olisi vaikka millä mitalla, mutta kaikkea ei tänne saa mahtumaa tai en ole kysynyt henkilöiltä lupia julkaista heistä kuvia/ videoita blogissani. 


Alkusammutus harjoituksia, kaikki muut seuraa, mutta yksi poseeraa kameralle, juuri näin!






lauantai 17. elokuuta 2013

Viikko takana pelastusopiston pelastajakurssia 85

Nyt on viikko koulua käyty ja näin loppuviikosta täytyy sanoa, että viikko meni nopeasti ja tuli paljon asiaa. Johdannosta ja alkupuheista jäi hyvä maku ja useiden puheenvuoroista jäi päällimäiseksi mieleen se, että tiukan seulan joukosta olemme tulleet valituiksi. Ensi vaikutelma kurssinjohtajasta oli hyvä: leppoisan ja maanläheisen oloinen mies, jolta ei varmasti ammattitaitoa ja kokemusta puutu. Kurssikavereihin on ollut kiva tutustua ja toivottavasti saadaan jatkossa "pojista" ja harjoituksista lisää hyviä kuvia, videoita ja juttuja blogiin.. Tällä viikolla ollaan tutustuttu esim. pelastus- ja raivauskalustoon, käyty läpi ammattietiikkaa sekä palofysiikkaa. Paljon opeteltavaa, melkoisella tahdilla ja sykkeellä!

Tästä se alkaa tiukka opiskelu pelastajaksi. Tätä on odotettu! Koska tätä varten on tehty valtavasti työtä ja uhrattu aikaa, on oma arvostukseni koulupaikkaa ja opiskelukavereitani kohtaan suuri!





Tällä viikolla olen kokenut kaikenlasta. Moni opettaja ja kurssinjohtajakin varoitteli monesti, ettei mitään extremeä tai muuta suuri riskistä kannata juuri nyt harrastella, koska isojen vammojen takia opiskelut voivat venähtää helposti 6kk eteenpäin (juuri oli joltain opiskelijalta mennyt polvesta ristiside ja tämän johdosta opiskelut oli lykätty). Noh, keskiviikko-iltana lähdin lenkille Neulamäen mukavaan maastoon. Noin 4 km juoksun jälkeen taitoin nilkkani veden tekemään uurteeseen hiekkatiellä ja sen seurauksena nilkasta kuului melkoinen napsaus ja viiltävä kipu. Syöksyin kuin pesäpallopelaaja naamalleni ja täytyy sanoa, että ensimmäisenä ajatuksena pyöri kurssinjohtajan sanat mielessä "varokaa vakavia vammoja"! Paniikin poikanen keskellä tuntematonta metsää. Onneksi jalka otti alle, sain jalan vietyä lähimpään lampeen hetkeksi kylmään ja tämän jälkeen kinkattua takaisin kotiin. Onneksi pääsin lopulta pelkällä turvotuksella ja mustelmalla nilkassa.






tiistai 6. elokuuta 2013

Helsingin pelastajakurssi 37 Cooper testi!

Alle viikko ja koulu alkaisi. Jännitysmomentti on melkoinen. Viime viikolla 29.7 meille syntyi tuo kauan odotettu pienimies. Komea ja jäntevän oloinen poika ja ylpeä isä!!

Maanantaina oli viimeisen muuttokuorman vienti Kuopioon ja keskiviikkona perheen kanssa asettuminen uuteen kotiin. Ei voisi elämä olla mukavampaa, vaikka pieni stressi onkin päällä. Saa nähdä, kuinka kiireisenä tuleva syksy alkaa. Katselin tulevaa lukujärjestystä -kaikkea hienoa ja mielenkiintoista on luvassa.

Löysin kesäkuun Metro-lehdestä mielenkiintoisen artikkelin: Helsingin pelastajakurssi 37 juoksi Cooperin testin täydellisessä sammutusvarustuksessa. Pelastuskoulun ennätys on 2450m ja minimiraja oli 2000m. Ilmeisesti Kuopion koulussa ei tähän tyyliin Cooperia juosta...




Kuvat ja teksti Metrolehdestä Keskiviiko 12. kesäkuu 2013